Tämä materiaali on otettu sivulta http://www.russiaservices.fi/

Rakennusprosessin eteneminen

Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava siitä, että rakennus suunnitellaan ja toteutetaan rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä myönnetyn luvan mukaisesti. Rakentajalla tulee olla hankkeen vaativuus huomioiden riittävät edellytykset sen toteuttamiseen sekä käytettävissään pätevä henkilöstö. Tätä kutsutaan rakennushankkeeseen ryhtyvän huolehtimisvelvollisuudeksi (Maankäyttö- ja rakennuslaki). Suomalainen hyvä rakennustapa on määritelty ns. RT-korteissa, jotka ovat saatavissa myös venäjänkielellä hyvin varustetuista kirjakaupoista. Hyvään rakennustapaan kuuluu mm. viranomaismääräysten noudattaminen, tarkoituksenmukaiset materiaalit, ympäristön huomioonottaminen ja korkea työnlaatu.

Rakennusprojekti koostuu useista eri vaiheista. Projektin kokonaissuunnittelu ja aikataulu, jossa huomioidaan joustava siirtyminen vaiheesta toiseen, on syytä tehdä huolella. Jokainen rakennushanke on yksilöllinen, mutta seuraavat etapit kuuluvat useimpiin pientalohankkeisiin. Rakentamisen eri vaiheet limittyvät toisiinsa eli ovat osittain päällekkäisiä, joten seuraavana esitetty kronologia ei ole käytännössä näin yksiselitteinen. Oletuksena on, että tontti on jo hankittu.

Työjärjestys

   1. Oma budjetti, rakentamisen kustannusarvio ja rahaliikenteen suunnittelu
   2. Rakennuskohteen kokonaissuunnittelu (rakennuskaava!)  ja aikataulu
   3. Rakennuslupa
   4. Asiantuntijoiden ja urakoitsijoiden tarjouspyynnöt, kilpailutus ja valinta
   5. Rakennusaikaisen palovakuutuksen ottaminen
   6. Tontin raivaus ja ilmoitukset
   7. Varsinainen rakennustyö
   8. Käyttöönotto, vakuuttaminen, jäte, tienhoito- ym. sopimukset

Perustuksista valmiiseen taloon

1. Kustannusarvio ja maksuliikenne

On tavallista, että ulkomaalainen rakennuttaja joutuu maksamaan projektia etupainotteisesti eli suorittamaan ns. ennakkomaksuja. Muut hankkeen maksuerät jaksotetaan yleensä suhteessa kohteen valmiusasteeseen. Rakennusprojektin kustannusarvion tulee nojata ammattilaisten arvioon ja on viisasta jättää joustovaraa ennakoimattomien kuluerien tai viivytysten varalle. Useimmat rakennuttajat avaavat tilin paikalliseen pankkiin. Tilisiirrot ulkomailta vievät aikaa ja tämä on hyvä huomioida maksuliikenteen suunnittelussa. Rakennuttajan edustaja tarvitsee valtakirjan, jos hän hoitaa toimeksiantajansa rahaliikennettä. Pankit vaativat suurien tilisiirtojen osalta rahojen alkuperäselvityksen. Rakennuttaja voi myös luotottaa hankettaan suomalaisen pankin asuntolainalla ja antaa valmistuvan kiinteistön lainan vakuudeksi. Jos rakennuttaja valitsee ns. talopaketin, on tärkeää huomioida, että paketin hinta on vain n. 1/3 rakentamisen kokonaiskustannuksista paitsi jos on kyseessä ns. avaimet käteen-toimitus.

2. Rakennuskohteen kokonaissuunnittelu ja aikataulu

Realistisen aikataulun laadinta ja seuranta ovat edellytys projektin onnistumiselle. Varsinaiseen rakennusvaiheeseen on varattava aikaa vähintään 6-12 kk hankkeen toteutustavasta riippuen. Rakennuttaja ja pääsuunnittelija tekevät suurpiirteisen kokonaisaikataulun rakennusprojektista, jossa asetetaan hankkeen ajalliset tavoitteet. Eri työvaiheet ja niiden toteutus sidotaan kustannusarvioon. Rakennuttajan tulee huomioida, että kesällä esim. tarvikkeiden toimitusaika on pidempi ja työvoiman saanti voi olla vaikeampaa kuin talvella. Talvirakentamista ei ole syytä kaihtaa, sillä useat talotehtaat antavat talvialennuksia ja työvoiman rekrytointi on helpompaa.
 
2.1. Sähköliittymä ja työmaasähkö

Sähkösopimus kannattaa tehdä hyvissä ajoin heti tontin hankkimisen jälkeen. Ellei sähkötolppa ole valmiina tontin rajalla, toimitusaika sopimuksenteon jälkeen on normaalisti 3-7 viikkoa. Jos joudutaan rakentamaan pitkä sähkölinja, voi toimitusaika olla useita kuukausia. Valtuutettu sähköasentaja asentaa talojohdon ja rakennusaikaisen työmaakeskuksen, jonka jälkeen sähköyhtiö kytkee sähkön.

3. Rakennuslupa

4. Asiantuntijoiden ja urakoitsijoiden tarjouspyynnöt/kilpailutus ja valinta
4.1  Rakennuttajan ja rakentajan välinen yhteistyösopimus sekä suomalaiset pelisäännöt rakentamisessa.

Sopimukset tehdään yleensä suomeksi ja niiden saaminen venäjäksi voi olla hankalaa ainakin pienempien urakoitsijoiden kohdalla. Tulkkaustyöstä aiheutuu kustannuksia ja ellei rakennuttajalla itsellään ole aikaa käydä paikan päällä,  paikallisen asiamiehen palkkaaminen on  järkevää. Rakennusaikana syntyy käytännön tilanteita ja ongelmia, joissa paikallinen apu on arvokasta. Lisäksi asiamies voi toimia ulkopuolisena valvojana työmaalla.

Kaikki rakentamista koskevat sopimukset kannattaa tehdä kirjallisesti ja riittävän yksityiskohtaisesti. Jos kyseessä on talopaketti, on sen toimitussisältö  selvitettävä asiantuntijan kanssa ennen sopimuksen allekirjoittamista. Toimitussisällöissä on merkittäviä eroja eri toimittajien välillä. Talopaketin hintaan ei yleensä kuulu esim. talotikkaat ja rännit tai maansiirtotyöt ja perustukset. Kuten edellä mainittiin, talopaketin hinta edustaa vain noin 1/3 rakennusprojektin kokonaiskustannuksista.

Rakennuttajana voitte toteuttaa rakennushankkeen eri tavoin:

   1. Kokonaisurakka, ns. avaimet käteen. Tämä vaihtoehto on helpoin, muttei edullisin. Urakoitsija hoitaa rakennushankkeen kokonaisuudessaan alusta loppuun jopa pihatöiden osalta.
   2. Projektin hoitoon palkataan yritys tai yhteyshenkilö, joka kilpailuttaa urakoitsijat ja hoitaa projektin sovitun laajuisena. Näissä tapauksissa (1 ja 2) rakennuttaja tekee yhden sopimuksen.
   3. Rakennuttaja ohjaa projektia henkilökohtaisesti, vastaa suunnittelusta, tarjouspyynnöistä ja sopimuksista itse. Tämä vaihtoehto ei käytännössä sovellu ulkomaalaiselle rakennuttajalle.

Suomalaisissa rakennussopimuksissa korostetaan tärkeänä osatekijänä hyvää ja ammattimaista rakennustapaa. Valitettavasti näin ei aina ole kaikkien urakoitsijoiden kohdalla. Siksi on erityisen tärkeää löytää luotettava ja tunnettu vastaava työnjohtaja sekä paikallinen asiamies projektille.

5. Rakennuksen palovakuutus ja muut vakuutukset

Rakennustyömaalle  kannattaa ottaa palovakuutus. Jos rakennuttajalla on asuntoluotto suomalaisesta pankista, vakuutuksen ottaminen sisältyy yleensä lainaehtoihin. Urakoitsijan palkkaamat työntekijät ovat vakuutettuja työtapaturmien varalta. Rakennuttaja on itse vastuussa mahdollisista työtapaturmista ja niiden korvauksista, jos hän käyttää työmaalla ns. pimeää työvoimaa.

 
6. Tontin raivaus ja ilmoitukset
6.1 Tontin raivaus:
Rakennuspaikan raivaus ja puiden kaato tontilla tehdään ennen varsinaista rakentamista. Rakennuttajan on huomioitava määräykset mm. risujen poltosta, metsäpalovaroitusajat ja keväisin ruohikkopalovaara.  Taajamassa ei saa tehdä avotulta, haja-asutusalueella on ilmoitettava asiasta naapureille.
Taajama-alueella on erityisesti otettava huomioon lähinaapurien puusto sekä rakennukset, ja puitten kaatoon on aina oltava lupa. Vahinkojen välttämiseksi työhön on syytä palkata ammattilainen. Ranta-alueelle on jätettävä puustosta suojavyöhyke. Asemakaava-alueella on erityisen tärkeää selvittää maanalaisten kaapeleiden ja sähköjohtojen paikat paikallisesta sähköyhtiöstä. Rakennuksen paikan ja korkeusaseman osalta suoritetaan paikan- ja korkeusaseman merkitseminen, jonka suorittaa kunnan maanmittausteknikko.

 
6.2 Ilmoitukset rakennustyön alkamisesta ja aloituskokous:

Vastaava työnjohtaja ilmoittaa kunnan rakennusvalvontaan rakennustyön alkamisesta. Työmaan aloituskokous pidetään tarvittaessa, mielellään työmaalla. Aloituskokouksessa ovat läsnä rakennuttaja/hänen edustajansa, vastaava työnjohtaja ja pääsuunnittelija sekä rakennustarkastaja. Aloituskokous on syytä järjestää riittävän ajoissa, jotta  mahdollisesti tarvittavat lisäselvitykset eivät viivytä rakennustyön aloittamista. Aloituskokouksessa todetaan ja merkitään pöytäkirjaan lupa-asiakirjoissa rakennushankkeeseen ryhtyvälle määrätyt velvoitteet. Samoin kirjataan hankkeen suunnittelun ja rakennustyön keskeiset osapuolet, rakennusvaiheiden vastuuhenkilöt ja työvaiheiden tarkastuksia suorittavat henkilöt. Viralliset rakennuspiirustukset on oltava käytettävissä rakennuspaikalla koko projektin ajan.
Aloituskokouksen jälkeen pitäisi hankkeen kaikilla osapuolilla olla selvä käsitys siitä
- miten tehdään
- kuka tekee
- milloin tehdään
- kuka valvoo
- kuka mistäkin työstä vastaa
- miten tarkastukset kirjataan
- missä tarpeelliset asiakirjat säilytetään.
Rakennusluvan myöntämisen ja aloituskokouksen jälkeen voidaan aloittaa rakentaminen.

6.3 Rakennusaikaisen veden saannin varmistaminen

Asemakaava-alueella rakennustyömaa on liitettävä kunnan vesi-ja viemäriverkkoon. Haja-asutusalueella kannattaa teettää oma pora- tai rengaskaivo. Rantatontilla veden voi myös johtaa suoraan vesistöstä rakennusaikana.

7. Varsinainen rakennustyö

7.1 Perustukset ja jätevesijärjestelmä: Raudoitus- ja perustuskatselmuksen jälkeen perustusten valmistuttua sijaintikatselmuksessa varmistetaan rakennuksen oikea paikka.  Myös salaojitus ja pintavesien johtaminen rakennuksesta poispäin tarkastetaan. Tarvittaessa asennetaan putkitus, jolla estetään  radonkaasujen pääsy rakennuksen sisätiloihin. Rakennuspaikalla, jossa on kunnallistekniikka, rakennuskohde pitää liittää kunnan verkkoon. Haja-asutusalueella on tehtävä jätevesisuunnitelman mukainen puhdistusjärjestelmä.

7.2 Rungon rakentaminen

Rakennuksen rungon pystytyksen jälkeen, ennen kantavien rakenteiden peittämistä, suoritetaan runkokatselmus. Lupapäätöksen mukaiset muut katselmukset (esim. LVI) pidetään rakennusvaiheiden edetessä. Vastaava työnjohtaja kutsuu katselmuksiin rakennustarkastajan ja tarvittaessa esim. suunnittelijoita paikalle.

7.3 Hormikatselmus

Rakennuksen paloturvallisuus pyritään varmistamaan ns. hormikatselmuksella, jonka tekevät paloviranomaiset useimmiten yhdessä rakennustarkastajan kanssa. Katselmus suoritetaan tulisijojen sekä savu- ja ilmahormien muuraamisen jälkeen. Hormeja ei saa rapata tai peittää ennen tarkastuksen suorittamista.

7.4 Sähkö- ja lvi-tarkastukset (öljylämmityslaitteiston tarkastus)

Vastaava työnjohtaja tilaa vesi- ja viemärijohtojen tarkastukset töiden edistymisen mukaan. Putkia tai laitteita ei saa peittää ennen tarkastusta. Vesi- ja viemärijohtojen tarkastuksessa laaditaan tarkastuspöytäkirja, joka rakennuksen lopputarkastuksen yhteydessä esitetään rakennustarkastajalle. Sähkölaitteistojen käyttöönottotarkastuksen tekee sähköurakoitsija. Hän laatii myös haltijan käyttöön tarkastuspöytäkirjan sekä lopulliset piirustukset.

Rakennuttajan apuna on viisasta käyttää ulkopuolista valvojaa, joka valvoo rakennuttajan etua tekemällä tarkastuksia työmaalla. On myös tavallista pitää ainakin yksi työmaakokous rakentamisen aikana, jossa on edustettuina rakennuttaja ja urakoitsija(t) ja vastaava työnjohtaja. Tällöin käydään läpi mahdolliset ongelmakohdat, aikataulu, sisutusmateriaalivalinnat jne.

7.5 Käyttöönottotarkastus

Rakennusta tai sen osaa ei saa ottaa käyttöön ennen käyttöönottotarkastusta. Tällä pyritään takaamaan turvallinen asuminen ja tilojen käyttö. Käyttöönottotarkastuksen jälkeen rakennusta voidaan käyttää sen käyttötarkoituksen mukaisesti esim. asumiseen.

7.6 Loppukatselmus Kun rakennus on lopullisesti valmis, pidetään loppukatselmus, jossa ovat läsnä kunnan rakennustarkastaja, urakoitsijan edustaja, vastaava työnjohtaja ja rakennuttaja. Loppukatselmuksessa vastaava työnjohtaja esittää vesi- ja viemärilaitteistojen lopputarkastuspöytäkirjat, sähköurakoitsijan todistuksen sähkölaitteiden tarkastuksesta ja muut rakennusvalvonnan vaatimat tarkastuspöytäkirjat. Loppukatselmuksen jälkeen rakennus on lopullisesti käyttöönottovalmis, ellei katselmuksessa ilmene muuta. Loppukatselmuksesta alkaa takuuaika rakennukselle. 7.7 Jälkitarkastus Yleensä urakoitsijan kanssa sovitaan rakennuksen jälkitarkastuksesta, joka järjestetään noin vuoden kuluttua kiinteistön valmistumisesta.

8. Käyttöönotto, vakuuttaminen, jäte, tienhoito- ym. sopimukset
8.1 Tarkastusasiakirjat sekä käyttö- ja huolto-ohje

Vastaava työnjohtaja kirjaa katselmukset ja tarkastukset tarkastusasiakirjoihin. Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje sisältää tarvittavat tiedot rakennuksen asianmukaista käyttöä ja kunnossapitoa varten. Siihen kootaan kiinteistön hoidon, huollon ja kunnossapidon lähtötiedot, tavoitteet ja ohjeet. Rakennuksen loppukatselmusta haettaessa tulee käyttö- ja huolto-ohjeen olla riittävässä laajuudessa valmis ja luovutettavissa rakennuksen omistajalle. Huolto-ohjetta ei tarvitse laatia loma -ja virkistyskäyttöön tarkoitetulle rakennukselle, joskin se on suositeltavaa ja ulkomaalaisen rakennuttajan kannalta tärkeää.

8.2 Vakuutukset

Valmis kiinteistö kannattaa  ehdottomasti vakuuttaa tulipalon, vesivahingon ja varkauden varalta. Loma-asunnolla ei pidä säilyttää arvotavaraa. Irtaimisto kannattaa luetteloida ja valokuvata. Kiinteistön kaikki tilat on lukittava huolellisesti, ikkunat suljettava ja sähkölaitteet irrotettava virtalähteestä. Astian -ja pyykinpesukoneiden vesiletkut on ehdottomasti suljettava. Jos saunan kiuas on ”aina valmis”- tyyppiä, se kannattaa ottaa pois päältä pitemmän poissaolon ajaksi. Myös lämmityksen voi säätää alemmalle tasolle energiankulutuksen pienentämiseksi. Kiinteistöön voi asentaa valaistuksen, joka kytkeytyy päälle pimeän tullen. Paikallinen ”talovahti” voi sopimuksen mukaan vierailla kiinteistöllä ja tarkastaa, että kaikki on kunnossa. Sähköinen hälytysjärjestelmä on hyvä vaihtoehto, jos sopimus tehdään paikallisen vartiointiliikkeen kanssa (koskee lähinnä kaupunkialueita).

8.3 Jäte-ja tienhoitosopimukset

Rakennuttajan vastuulla on rakennuspaikan loppusiivous ellei urakkasopimuksessa ole toisin sovittu. Rakennusjätteet on lajiteltava ja kuljetettava jätepisteisiin tai kaatopaikalle. Jätteiden hautaaminen tai jättäminen metsään tai vesistöön on ehdottomasti kiellettyä.
Suomessa jokaisen kiinteistön (kotitalouden tai loma-asunnon) on kuuluttava jätehuollon piiriin. Kun rakennus on käyttövalmis, omistaja tekee sopimuksen paikallisen jäteyhtiön kanssa. Kiinteistön omistaja voi sopia jätteenkeräyksestä suoraan kiinteistöltä (omistaja hankkii jäteastian tontille) tai hän voi liittyä haja-asutusalueen jätteidenkuljetuksen piiriin. Tällöin kiinteistön käyttäjä toimittaa jätteet ns. aluekeräyspisteisiin itse.
Tienhoidosta ja aurauksesta kannattaa sopia yhdessä muiden tienkäyttäjien tai tiehoitokunnan kanssa. Jos kiinteistön tieosuudella ei ole muita käyttäjiä, omistaja vastaa itse kaikista kustannuksista.

 
Sanastoa ja selityksiä

Aina valmis kiuas = saunan kiuas jossa peruslämpö on päällä koko ajan
Aloituskokous = kokous, jossa käydään läpi rakentamisen edellytykset   
Aluekeräyspiste = Kunnallinen jätteidenkeräyspiste haja-asutusalueella
Energiatodistus = Energiatodistuksen avulla kuluttajat voivat vertailla rakennusten energiatehokkuutta. Energiatodistus vaaditaan kaikilta uudisrakennuksilta. Todistuksen antaa pääsuunnittelija.
Haja-asutusalue = kaupunkien ulkopuolinen asutusalue
Hormikatselmus = tarkastus, jossa tarkastetaan savupiippu/hormi
Jälkitarkastus = noin vuosi lopputarkastuksen jälkeen pidettävä tarkastus, jossa todetaan mahdollisesti ilmenneet puutteet.
Kokonaisurakka, ns. avaimet käteen = talo luovutetaan valmiiksi rakennettuna
Kunnallistekniikka = kunnan rakentama vesi- ja viemäriverkko
Kunnan maanmittausteknikko = kunnan virkamies, joka määrittää mm. rakennuksen paikan
Käyttö- ja huolto-ohje = ohje rakennuksen hoitamiseksi ja huoltamiseksi
Käyttöönottotarkastus = tarkastus, jossa rakennus hyväksytään käytettäväksi
Loppukatselmus = tarkastus, jossa rakennus hyväksytään lopullisesti valmiiksi
LVI = lämpö, vesi ja ilmastointi
Metsäpalovaroitus ja ruohikkopalovaara = ilmatieteenlaitoksen tiedotukset, jolloin ei saa tehdä avotulta
Pimeä työvoima = työntekijä ja työnantaja eivät maksa veroja ym. lakisääteisiä maksuja
Pohjakatselmus = rakennuksen paikan ja korkeusaseman määritys
Radon = terveydelle haitallinen maaperästä vapautuva kaasu                  
Rahojen alkuperäselvitys = pankin vaatima selvitys varojen alkuperästä
Rakennuttaja = rakennusprojektin teettäjä/omistaja
Raudoitus- ja perustustarkastus = tarkastetaan perustukset sekä niiden raudoitukset
Runkokatselmus = tarkastus, jossa tarkastetaan runkorakenteet
Salaojitus = maanalainen putkitus joka pitää omalta osaltaan perustukset kuivina
Sijaintikatselmus = kokous, jossa tarkistetaan rakennuksen paikka ja korko
Sähkösopimus = paikallisen sähköyhtiön kanssa tehty sopimus sähkön käytöstä korvausta vastaan
Talojohto = sähkökaapeli tontin rajalla olevasta sähkötolpasta rakennukseen
Talopaketti = talotehtaan valmistama, yleensä valmiista elementeistä koostuva talo. Toimitussisältö tapauskohtainen.
Talovahti = sopimuksen mukaan tietyin väliajoin talon tarkastava ns. mökkitalkkari Tarkastusasiakirja = asiapaperi, joka täytetään tarkastusten yhteydessä
Tarkastuspöytäkirja = virallinen dokumentti, joka allekirjoitetaan tarkastuksien yhteydessä
Tiehoitokunta = yksityistien hoidosta vastaava yhdistys
Työmaakeskus = rakennusaikainen sähkökeskus
Työmaakokous = kokous, jossa rakennuttaja, vastaava työnjohtaja, urakoitsija(t) käyvät läpi suunnitelmat, mahdolliset ongelmat, materiaalivalinnat, aikataulut ym. Pidetään rakentamisen aikana ainakin kerran/tarpeen mukaan.
Ulkopuolinen valvoja = rakennuttajan edunvalvoja, valvoo rakentamista rakennuttajan silmin
Valmiusaste = rakennuksen valmiusaste
Yhteyshenkilö = rakennuttajan paikallinen yhteyshenkilö

tulostusversio